Niukkuus/Yltäkylläisyys

Niukkuus-periaate tarkoittaa asioiden olevan arvokkaampia niiden saatavuuden ollessa rajallisia. Yltäkylläisyys-periaate tarkoitaa asioiden arvon vähenevän sitä mukaa, kun niiden saatavuus helpottuu. Periaatteet ovat toistensa vastapuolia, joten voit pitää niitä yhtenä taipumuksena. Käsittelen kirjoituksessa niitä erikseen helpomman ymmärrettävyyden vuoksi.



Niukkuus

Niukkuuden voima perustuu taipumukseesi pelätä enemmän häviötä kuin saada iloa voitoista. Tappion välttäminen motivoi sinua enemmän kuin hyödyn saaminen. Tuotteitaan kauppaavat yritykset käyttävät hyväkseen mielikuvaasi tavaran saatavuuden vaikeudesta myydäkseen tuotteitaan sinulle kovemmalla hinnalla. Niukkuuden voima tulee kahdesta lähteestä: Ensimmäinen on taipumuksesi kehittää oikoteitä. Tavaran niukkuus tuottaa aivoissasi oikotien jonka avulla yhdistät tavaran laadun sen niukkuuteen. Toinen syy niukkuuden vaikutukselle on pelkosi vapaudenmenetyksestä. Tavaran loppuessa sinulta menee vapaus päättää ostatko sen vai et. Tarpeesi vapausensäilyttämiseen saa sinut haluamaan tuotetta enemmän. Halu voi tuhota päätöksentekokykysi.

Yksi tapa nostaa tuotteen hintaa on tehdä siitä harvinaisuus eli teettää tavanomaisesta tavarasta erkoispainos. Tämä voi nostaa mielikuvaasi tuotteen paremmuudesta. Harvinaiset asiat maksavat enemmän, mutta se ei tarkoita paremmuutta. Tämä ei estä aivojasi luulemasta niin. Tähän kategoriaan kuuluu kauppiaiden tapa määrittää kaupanteolle takaraja. Tämä perustuu siihen, että sinulle luodaan yksi mahdollisuus ostoksentekoon.

Niukkuus-periaate on rakennettu sisällesi. Aivotoimintasi kiihtyy ja sinussa voi esiintyä fyysistä kiihtyneisyyttä. Fyysiset reaktiosi sekoittavat pääsi ja antavat alitajunnallesi vallan. Pitkissä jonoissa tapahtuvien väkivaltaisten tekojen yksi syy on oletus niukkuudesta. Opettele tunnistamaan tunnepohjainen reaktio ja luo itsellesi varoitusjärjestelmä. Niukkuudesta viestivän tavaran omistaminen on tärkeämpää kuin käyttäminen. Saat siitä suurimman ilosi. Mieti miksi haluat tavaran. Rajoitettu saatavuus ei vaikuta sen hyötyihin tai todelliseen arvoon. Keskity hyötyihin, kun mietit hintaa.

Yltäkylläisyys

Yltäkylläisyys on kolikon kääntöpuoli. Se vähentää tarvettasi saada jokin asia eli sen arvo laskee. Asioiden helpompi saatavuus johtaa tietyn pisteen jälkeen arvostuksen vähenemiseen. Tietyn omaisuusmäärän jälkeen jokaisen lisätyn euron arvo laskee. Yltäkylläisyys tuottaa tehottomuutta. Liiallinen yltäkylläisyys esimerkiksi veroeurojen jaossa johtaa vääristymiin. Ihmiset kuvittelevat julkisella sektorilla olevan enemmän rahaa kuin todellisuudessa, kun he ovat saaneet nauttia saavuttamattomista eduista pitkään. Etujen ottaminen pois todellisuuden vuoksi saa ihmiset raivostumaan, koska heiltä otetaan pois se mitä he pitävät omanaan.

Hamstraamisen tuottama yltäkylläisyys johtaa kulutuksen kasvamiseen. Suomalaiset käyvät Tallinnassa ostamassa isot määrät alkoholia säästääkseen rahaa. Sen liiallinen tuonti johtaa kulutuksen lisääntymiseen mikä vähentää saatua säästöä. Jos tuot yhden laatikon niin se kestää tietyn ajan. Jos tuot kahdeksan laatikkoa niin yhden laatikon juomiseen kuluu keskimääräisesti vähemmän aikaa. Kaikki ei selity yltäkylläisyydellä vaan mahdollisuudet juoda olutta helpottuvat. Yltäkylläisyys vaikuttaa tietyn pisteen jälkeen. Tämä piste on henkilökohtainen.

Tasapainon löytyminen on tärkeää mm. aikatauluissa

Yltäkylläisyyden ja niukkuuden vaikutukset eivät näy vain tavaroissa. Ajankäytössä vaikuttavat samat lait. Työn valmistumisen määräajan laittaminen liian kauas johtaa siihen, että työ aloitetaan liian myöhään tai ajantuhlaamiseen, lisäten työmäärää tarpeettomasti. Niukka aikataulu johtaa työnteon keskittämisen tarpeellisiin päämääriin ja niihin pyrkimiseen. Tasapainon löytäminen niukan ja mahdottoman aikataulun välillä johtaa parhaaseen lopputulokseen.

Suuret rakennusprojektit, etenkin julkisista varoista rahoitetut, tuntuvat epäonnistuvan radikaalisti sekä aikatauluissaan että kustannuksissaan. Aikataulujen epäonnistuminen voi johtua siitä, että niille annetaan liian niukat aikataulut. Muilla on varmasti parempaa tietoa. Enemmän minua ihmetyttää se kuinka on mahdollista, että kustannukset ovat järjestään budjetoituja suuremmat? Tästä ääriesimerkkejä ovat länsimetro ja kehärata. Eikö näissä tapauksissa jaeta rakentajille ollenkaan myöhästymissakkoja? Osa myöhästymisistä on tullut rakentajista johtumattomista syistä, mutta kymmenien prosenttien budjettiylitykset eivät selity pelkästään niillä.

Hyvää viikonjatkoa!

-TT