Applen menestys ajattelumalleina osa 2 yritys

Yrityksen nimestä ja logosta

En tiedä tarkkoja perusteita miksi Steve Jobs antoi nimen. Yksinkertaisuus toimii nimessä. Se on viisikirjaiminen ja kaksitavuinen. Seitsemän merkkiä alkaa olla maksimipituus, jotta ihmisaivot muistavat nimen helposti. Mitä vähemmän tavuja ja kirjaimia sitä yksinkertaisemmasta nimestä on kyse. Omena on kielletty hedelmä mikä tarkoittaa niukkuus-periaatteen vaikuttavan yrityksen tuotteiden haluttavuuteen. Kaikki yhdistävät omenan Aatamin ja Eevan kiellettyyn hedelmään. Nimeä ja sen niukkuutta vahvistaa myös yrityksen logo. Omena, josta on otettu kielletty maistiainen. Yrityksen ja tuotteiden nimiä ja osia tulee aina suojella tavaramerkkien ja patenttien kautta, kuten Apple tekeekin.

Tuotevalikoima on yksinkertainen. Sitä ohjaa Pareton laki joka sanoo, että pieni osa tuotteista tekee suuren osan liikevaihdosta ja tuloksesta. Iphonet tuottivat yli 60 %:ia liikevaihdosta ja yli puolet voitoista. Tuotteiden kehittämisessä tulee hyödyntää mm. autokatalyysia, kuten Apple on tehnytkin Normaalisti puhutaan skaalautuvuudesta. Se on reaktio joka vahvistaa itse itseään ainakin yhden reaktiotuotteen avulla. Apple on käyttänyt autokatalyysia kopioimalla kosketuksella toimivan käyttöliittymän iPhonesta iPadiin ja iWatchiin. Tämä on säästänyt tuotekehityskustannuksissa.

Samaa periaatetta Apple on käyttänyt myös sovelluskaupassaan. Lisäksi siinä Apple on käyttänyt myös vipuvoimaa mm. tuottamalla sovelluskauppa-alustan jota sovelluskehittäjät ovat käyttäneet sovellustensa myymiseen Applen ottaessa osansa jokaisesta myydystä sovelluksesta. Tämä on tuottanut Applelle passiivista tuloa. Lisäksi sovellukset ovat skaalautuvia eli niiden myymiseen ei tarvita juurikaan Applen lisätöitä sovelluskaupan ylläpidon lisäksi.

Evoluutio ja suuruuden ekonomia

Markkinatalous toimii evoluution tavoin. Siinä pärjäävät parhaiten yritykset, jotka onnistuvat sopeutumaan jatkuviin muutoksiin. Apple ei ole poikkeus. Matkapuhelimet olivat pitkään näppäimistöllä toimivia laitteita, kunnes kosketusnäytöt tulivat markkinoille. Apple otti kosketusnäyttönsä ensimmäisenä massatuotantoon mikä tuotti sille suhteellisen edun muihin toimijoihin verrattuna. Tuotekehityksen voi jakaa karkeasti nykyisten teknologioiden parantamiseen ja disruptiivisten teknologioiden kehittämiseen. Jälkimmäiset muuttavat tekniikkaa ja liiketoimintoja radikaalisti.

Ensimmäisenä täysin uudella tekniikalla ratsastava toimija yleensä saavuttaa merkittäviä kilpailuetuja ja saa suurimman markkinaosuuden tekniikan hyötykäytön myötä. Apple ei ollut poikkeus. Huipulla ei pysytä automaattisesti muiden toimijoiden tullessa markkinoille. Suuruuden ekonomia auttoi Applea erityisesti alussa. Se pienensi yksikkökustannuksia, tuotti Applelle näkyvyyttä mm. ryhmäpaineen seurauksena ja ihmiset yhdistivät edelläkävijyyden laatuun. Steve Jobsin auktoriteetti ja hänen tuote-esittelynsä auttoivat yritykseen yhdistettyjen mielikuvien luomisessa.

Suuruuden ekonomia ei toimi pelkästään yrityksen hyväksi. Se tuottaa mm. turhaa byrokratiaa, tyytyväisyyttä, kuppikuntia ja reviiritaisteluita. Yrityksen liiketoiminta monimutkaistuu ja suuruudesta voi tulla painajainen mikä tuhoaa yrityksen. Applen yksi tärkeimmistä arvoista on yksinkertaisuus. Ainakin Steve Jobsin aikaan yritys pyrki välttämään kaikki turhia työntekijöitä, kokouksia ja turhaa hierarkiaa. Yksinkertaisuuden korostaminen näkyy mm. Applen lippulaivakaupoissa, joissa tuotteet ovat pääosissa. Niissä tuotteet ovat pääosissa ja yksittäisille tuotteille on varattu paljon tilaa.

Inversio

Mitä Applen ei tule tehdä. Se ei saa antaa suuruuden ekonomian tuhota pyrkimystä yksinkertaisuuteen. Se ei saa kasvattaa byrokratiaa vaan sen pitää sotia sitä vastaan kaikin keinoin. Jos se antaa sille pikkusormen niin se tuhoaa Applen ennen pitkää. Se ei saa kasvattaa tuotevalikoimaansa liiallisuuksiin. Muutaman tuoteryhmän pitää jatkossakin tuottaa suurin osa tuloksesta ja liikevaihdosta. Applen ei kannata vaihtaa yrityksen nimeä tai muuttaa logoaan liikaa vaan sen pitää pyrkiä johdonmukaisuuteen. Sen ei kannata myöskään jättää Steve Jobsia huomioimatta yrityksen markkinoinnissa, vaikka hän on kuollut. Apple ei myöskään saa palkita johtajiaan liikaa. Tämä aiheuttaa helposti ylimielisyyttä ja egojen ylikorostumista.

Tässä osa Applen menestystä vauhdittaneista ajattelumalleista. Kaikkia en ole laittanut. Parhaan hyödyn saat tästäkin kirjoituksesta, kun itse mietit tarkkaan olenko oikeassa vai täysin kuutamolla. Mikään ei korvaa itsenäistä ajattelua.

Hyvää viikonjatkoa!

-TT

PS. Jostain syystä oikean puolen linkit eivät päivity mestarisijoittajat blogin kohdalla, joten uuden kirjoituksen löydät täältä.

Applen menestys ajattelumalleilla mallinnettuna osa 1. tuotteet

Jostain syystä oikean puolen linkit eivät päivity mestarisijoittajat blogin kohdalla, joten uuden kirjoituksen löydät täältä.


Kahdessa seuraavassa kirjoituksessa keskityn tutkimaan Applea ajattelumallien kautta. Apple on yksi maailman suurimmista yrityksistä ja sen menestyksen hahmottamiseen saa apuja ajattelumalleista. Applen menestystä joutuu hahmottamaan useamman tieteenalan kautta. Pelkkä taloustiede ei selitä kaikkia syitä sen menestykseen. Kaikkia kirjoituksessa käytäviä ajattelumalleja en ole esitellyt, joten ei kannata ihmetellä, mikäli jotkin tuntuvat tuntemattomilta. Kirjoituksissa on rajallinen määrä ajattelumalleja. Joudun kirjoittamaan kaksi osaa, koska yhdestä kirjoituksesta tulisi liian pitkä. Ensimmäisessä käsittelen tuotteita ja niiden myyntiin vaikuttavia ajattelumalleja ja toisessa yritystä suurempana kokonaisuutena.

Miljardien liiketoimintaa ei pystytä luomaan mikäli ei synny Lollapalooza-vaikutusta. Se syntyy, kun useampi ajattelumalli ohjaa asiakkaiden käytöstä yrityksen haluamaan suuntaan. Todellisuudessa yksittäiset yritykset ja ihmiset toimivat kymmenien ajattelumallien yhdistelmien seurauksena. Nämä yhdistelmät toimivat sekä yrityksen puolesta että sitä vastaan. Pelkästään Applen brändi on seurausta useamman psykologisen taipumuksen psykologisen taipumuksen yhteisvaikutuksen summasta. Näistä jotkin taipumukset vaikuttavat toisia enemmän.

Tuotteista

Applella on yksinkertainen yksinkertainen tuotevalikoima. Yrityksellä on eri tuoteryhmiä vain muutama, joista iphonen lisäksi tärkeimmät ovat iPadit ja Macit. Suurin osa tuotteista alkaa sanalla minä mikä hivelee kenen tahansa egoa. Ihmiset eivät pidä, kun muut korostavat itseään, mutta rakastavat sanaa minä. Se on yhdenneksitoista käytetyin sana Englannin kielessä. On vaikea löytää parempaa sanaa tuotteeseen. Lisäksi tuotteiden nimet ovat yksinkertaisia ja lyhyitä. Nimissä ei saa olla monia tavuja ja seitsemän kirjainta lakaa olla maksimi, jotta aivot rekisteröivät sanat paremmin.

Tuotteiden hinnat ovat korkeat. Tuotteiden pitää vastata luksusta kaikilla tavoilla, kun hinnat ovat korkeat. Tuotteiden ja niiden pakettien pitää näyttää paremmilta kuin kilpailijoiden. Designin pitää olla korkeaa luokkaa ja tuotteiden pitää myös näyttää kalliilta. Tähän auttavat mm. metallivärit. Lisäksi kaikkien osien pitää olla ensiluokkaisia. Kuluttajien pitää yhdistää kaikki tuotteet korkeaan laatuun ja muihin asioihin, joista he pitävät tai mitä he ihannoivat. Korkea hinta on yksi tapa, koska ihmiset arvostavat niitä asioita enemmän, joihin he ovat panostaneet enemmän. Se nostaa myös nautintoa omistaa ja käyttää tavaraa. Lisäksi se toimii status-esineenä mikä auttaa ihmistä korostamaan auktoriteettiaan. Luksus-imago auttaa parantamaan hinnoittelukykyä mikä tarkoittaa korkeampia voittomarginaaleja, koska laatu yhdistetään korkeaan hintaan.

Todellisuutta tärkeämpää on mielikuvan luominen. Siihen auttavat asiakkaiden psykologiset alitajuiset taipumukset, kuten egon ylikorostuminen ja samaistuminen Steve Jobsiin hänen yrityksensä tuotteita ostamalla. Steve Jobs on yksi suurimmista auktoriteeteista luoville ihmisille. Häntä ja hänen auktoriteettiaan Apple käytti hyväkseen uusien tuotteiden esittelyssä. Maailmassa ei olisi ollut ketään parempaa henkilöä tähän. Auktoriteetti on kasvanut, koska hän kuoli ennen aikojaan. Toinen kysymys on se myykö hän enemmän elävänä vai kuolleena ja kuinka tämä vaikuttaa yrityksen johtamiseen.

Applen tuotteet ovat tulleet suositummiksi myös ryhmäpaineen takia. Kun tuotteet tulevat riittävän suosituiksi kaveripiirissä eli saavuttavat haluttavuuden kriittisen massan tätä kautta niin ne keillä niitä ei ole voivat ostaa sellaisen vain kuuluakseen joukkoon. Tämä tuottaa jatkuvia takaisinkytkentöjä uusien asiakkaiden seuratessa toisiaan. Liikkeen jatkuvuuden laki vaikuttaa ostokäyttäytymiseen siten, että ostaessaan tuotteen, johon hän on tyytyväinen, ostaa hän saman tuotteen yhä uudestaan. Lisäksi hän ostaa todennäköisemmin Applen toisenkin tuotteen.

Inversio

Sen lisäksi, että mietimme mitä Apple on tehnyt, tulee meidän käyttää inversiota hyväksi ja miettiä mitä se ei saa tuotteilleen tehdä, jotta ne myyvät jatkossakin. Applen brändi perustuu luksustuotteisiin eli korkeaan laatuun tai sitä vastaavaan mielikuvaan. Yritys ei saa poiketa tästä linjasta. Se ei saa alkaa myymään tuotteita halvalla. Se ei saa myöskään myydä halvan näköisiä tai rumia tuotteita. Sen tulee myös pitää laitteiden käyttöliittymät ja designit aina mahdollisimman yksinkertaisina. Applen ei kannata lopettaa egojen hivelemistä ottamalla minä sanan (i) pois tuotteiden nimestä. Apple ei saa päästää muita toimijoita kopioimaan tuotemerkkejään tai luovuttaa halvalla pois teknologiapatenttejaan. Sen tulee taistella kopioita vastaan väsymättömästi ja muita sen immateriaalioikeuksien rikkomisia. 

Seuraava kirjoitus käsittelee Applea yrityksenä ajattelumallien kautta. Se tulee ensi viikolla.

-TT 

Ajattelumallit

Tässä linkit jokaiseen blogissa käytyyn ajattelumalliin:

Ajattelumallit, liikkeen jatkuvuuden laki

Kokonaiskustannukset

Vaihtoehtoiskustannukset

työ suhteelliset ja passiiviset tulot.html

Kriittinen massa

Voima/Vastavoima, Vipu

Reaktiot ja Autokatalyysi

Jaksollisuus ja syklit

Suuruuden Ekonomia

Järjestelmä ja varajärjestelmä

Raha Inflaatio ja Deflaatio

Korko

Tahdonvoima

Päätöksentekojärjestelmä

Valitse itsesi ensin

Riski

Etusi

Matematiikka

Permutaatiot ja Yhdistelmät

Pareton laki

Evoluutio

Inversio

Yksinkertaisuus

Psykologiset taipumukset

Taipumus kärsiä enemmän tappioista kuin iloita voitoista

Tykkääminen/Vihaaminen/Samaistuminen

Niukkuus/Yltäkylläisyys

Vastavuoroisuus

Auktoriteetit

Taipumus yhdistää asia toiseen

Saatavuuden ylikorostuminen

Palkinnot/Rangaistukset

Ryhmäpaine

Egon ylikorostuminen

Lollapalooza-vaikutus

Tässä on tähän mennessä käytyjen ajattelumallien lista ja linkit jokaiseen. Tästä sinun on hyvä etsiä tietoa, kun tulen käyttämään ajattelumalleja, vaikka en niitä enää erikseen mainitsekaan. Listassa on puolisensataa mallia ja niitä on noin 100 riippuen miten ne jaoitellaan. Monet mallit risteytyvät toistensa kanssa, joten tarkkaa määrää on mahdoton määrittää.

-TT

Lollapalooza-vaikutus

Lollapalooza-vaikutus syntyy, kun useampi psykologinen taipumus ohjaa käytöstä samaan suuntaan. Lollapalooza-vaikutus tarkoittaa suurta käytösmuutosta, jota ei tapahtuisi ilman samaan suuntaan vaikuttavia psykologisia taipumuksia. Lollapalooza-vaikutuksen lopputuloksia ovat mm. kultit, huutokaupat, talousromahdukset – ja kuplat, ihmisille äärimmäisen haitalliset yhteiskuntajärjestelmät, kuten pohjois-Korean tai natsi-Saksan, suosituimmat brändit Apple ja Coca Cola, jne. Suuryritysten menestyksessä vaikuttavia psykologisia tekijöitä on vähintään puolisen tusinaa ja niitä pitää yhdistää vielä lukuisiin muihin ajattelumalleihin. Kirjoituksessa keskityn vain psykologisiin taipumuksiin.

Takaisinkytkennät aiheuttavat Lollapalooza-vaikutuksen ja vahvistavat sitä

Vaikutus tulee itseäänvahvistavista takaisinkytkennöistä. Ne tapahtuvat ensin pienessä mittakaavassa takaisinkytkentöjen kasvattaessa vaikutusta. Mikään ei tapahdu yhdessä yössä. Lollapalooza-vaikutus on useimmin vuosien tulos. Ihmiset liikkuvat pikkuhiljaa kohti hetkeä, jolloin psykologiset taipumuksten vaikutukset saavuttavat kriittisen massan eli pisteen, jossa lollapalooza-vaikutus syntyy. Kriittisen massan saavuttaminen on vasta alkupiste. Alkupisteen jälkeen vaikutus vahvistuu paljon suurempiin mittoihin.

Suuret muutokset käytöksessä tapahtuvat vain useamman taipumuksen vaikuttaessa

Suuria muutoksia ihmisten käytöksessä ei tule vain yhden psykologisen taipumuksen vaikuttaessa. Yksi käyttäytymisharha ei vaikuta tarpeeksi. Taipumuksia pitää olla useita ja niiden pitää vaikuttaa samaan suuntaan. Osa niistä tuottaa vaikutuksia myös toiseen suuntaan, joten kyse on yhteisvaikutuksista. Suurin osa psykologisista taipumuksista on toisistaan riippuvaisia, joten kyseessä ei ole poikkeuksellinen asia. Asioiden suuruusluokka sen sijaan on. Vaikutuksen tuottamien tulosten tekemiseen on ymmärryksen oltava korkealla tasolla. Tätä tasoa ei kukaan saavuta hetkessä. Se vaatii useamman vuoden ajattelua. Tämä vaikutus voi syntyä myös vahingossa. Itseasiassa lollapalooza-vaikutus tapahtuu yleensä vahingossa, kun useamman alan ammattilaiset ovat tehneet töitä yhdessä useampia vuosia.

1. Esimerkki Stanley Milgramin sähköshokkikoe

Lollapalooza-efektistä esimerkkinä on Stanley Milgramin tekemä koe, jossa kokeenjohtaja käskeen koehenkilöä antamaan sähköshokkeja kolmannelle ihmiselle, lisäten shokkien voimakkuutta joka kerta. Shokit eivät olleet oikeita vaan uhrit olivat palkattuja näyttelijöitä. Useat osallistuneista menivät tappavan sähköshokin antoon saakka, koska kokeenjohtaja tai ympäristö ei käskenyt heitä lopettamaan.

Alunperin tutkimuksen seurausta pidetiin vain auktoriteettihahmojen vaikutuksena. Tämä ei yksin riitä, koska ihmisten valmius tappamiseen vaatii muitakin psykologisia taipumuksia. Yksi muista taipumuksista on johdonmukaisuus eli koehenkilöt jatkoivat samaa käytöstä. Lisäksi he samaistuivat ryhmäpaineeseen eli siihen, että koetta pidettiin normaalina, koska kukaan ei puuttunut asiaan. Koehenkilöihin vaikuttaneita taipumuksia on useampia kuin mainitsin, mutta sinun tulee itse ajatella, mitkä aiemmin mainitsemistani taipumuksistani vaikuttivat mainittujen lisäksi. Näin opit ja ymmärrät asian paremmin.

2. Applen maailman arvokkain brändi on monen psykologisen taipumuksen summa

Brändit ovat malliesimerkkejä lollapalooza-vaikutuksen tuloksista. Brändit eivät synny hetkessä. Myös ne vaativat vuosien työn. Applen maailman arvokkaimman brändin syntymiseen ovat vaikuttaneet monet taipumukset, kuten auktoriteetti, ryhmäpaine, samaistuminen, taipumus yhdistää yksi asia toiseen, johdonmukaisuus, jne. Yksi suurimmista syistä Applen brändin merkittävyyteen on sen edesmennyt toimitusjohtaja Steve Jobs. Häntä pidetään yhtenä merkittävimpänä luovana ihmisenä ympäri maailmaa, jota historia on nähnyt. Se onko hänen ansionsa riittävät tähän arvostukseen on toissijainen asia, koska väkijoukkojen tuottama ryhmäpaine on aiheuttanut kyseisen harhan tai tosiasian.

Ryhmäpaine vaikuttaa myös ympäri maailmaa Applen tuotteiden ostopäätöksiin. Useat Applen asiakkaat haluavat samaistaa itsensä Jobsiin ja tuotteisiin uskoen pystyvänsä tuottamaan itse jotain yhtä hienoa. En itse omista yhtään ainutta Applen tuotetta, mutta minunkin on pakko myöntää, että monet yrityksen tuotteista ovat kauniita verrattuna kilpailijoiden vastaaviin. Tämä nostaa asiakkaiden halua omistaa tuotetta. Johdonmukaisuuden vaikutus näkyy lähinnä haluna ostaa uusi Applen tuote entisen tilalle.

Tässä oli viimeinen kirjoitus ennen lomaani. Lisäksi kerään vielä listan käydyistä ajattelumalleista ja niihin liittyvistä linkeistä. Se tulee ennen juhannusta. Lisäksi jatkan lomallani kuukausikatsausten julkaisua.

Hyvää viikonjatkoa ja kesälomaa!

-TT

Taipumus kärsiä enemmän tappioista kuin iloita voitoista

Yksittäisinä hetkinä taipumus ei juuri vaikuta. Pidemmällä aikavälillä taipumus voi vaikuttaa taloudellisten päätösten tekoon heikentäen taloudellista tilannettasi. Kyseessä voi olla pelko omaisuutesi, ihmissuhteidesi tai muiden asioiden, kuten henkilökohtaisen asemasi menettämisestä.



Kuvittele vedonlyönti, jossa sinulla on 50%:n mahdollisuus voittaa 110€:a ja 50%:n mahdollisuus hävitä 100€:a. Ottaisitko vedon vastaan? Suurin osa meistä ei mm. Daniel Kahnemannin tutkimusten mukaan osallistuisi edellämainittuun vedonlyöntiin, vaikka odotusarvo on positiivinen. Tämä johtuu taipumuksestasi pelätä häviötä enemmän kuin arvostaa voittoa. Vastaavia tilanteita tulee eteesi jatkuvasti, vaikka niissä ei puhuttaisikaan vedonlyönnistä.



Kuvittele tilanne, jossa sinulla on mahdollisuus hävitä varmasti 90€a tai 90%:n mahdollisuus hävitä 100€:a. Kumman valitset? Suurin osa valitsisi jälkimmäisen vaihtoehdon, vaikka odotusarvo on sama. Otat todennäköisesti suurempia riskejä välttääksesi häviön kuin voittaaksesi. Taloudellisessa mielessä tämä ei ole perusteltua, mutta sillä on merkitystä taistellessasi elämästä ja kuolemasta.



Häviönpelkosi on seurausta evoluutiosta. Kymmeniä tuhansia vuosia aiemmin tappio tarkoitti todennäköistä kuolemaa. Et kärsi tappioista samoin, mutta aivosi on viritetty pelkäämään niitä. Hävitty euro tuntuu pahemmalta kuin ilo voitetusta eurosta. Jokaisen hävityn euron vaikutus pienenee suurimman tuskan tullessa ensimmäisestä. Sama pätee myös toiseen suuntaan.



Pelkkä ajatus luopumisesta tuottaa tuskaa. Tunteen vahvuus riippuu asiasta, henkilöstä ja panostuksesta. Yhdelle jostakin tavarasta luopuminen on helppoa ja toiselle vaikeaa. Panostuksesi vaikuttaa myös asiaan. Ikean vaikeasti koottavat huonekalut tuntuvat siksi arvokkaammilta. Toinen vaikuttava asia on se keneltä tavara on saatu. Arvioit omistamasi tavarat arvokkaammiksi kuin mitä ne ovat. Myydessäsi tavaroita pyydät niistä todennäköisesti enemmän rahaa kuin muut ovat valmiita maksamaan. Ostajalla ei ole yhtä vahvaa tunnesidettä kuin sinulla.



Luopumisen tuskan vuoksi asiat tuntuvat suuremmilta riskeiltä kuin todellisuudessa. Näitä ovat mm. yrityksen perustaminen ja sijoittaminen arvopapereihin. Mahdollisuus menettää isoja rahasummia tuntuu suurelta riskiltä. Tämän takia mm. kasinot käyttävät pelimerkkejä ja pankit tarjoavat luottokortteja. Tappion psykologinen vaikutus tuntuu pienemmältä.



Elät maailmassa, jossa ajattelu on vaikeampaa pidemmällä aikavälillä. Tappioiden tullessa toimit nopeammin. Suuret voitot taloudenhoidossa tulevat pidemmällä aikavälillä. Pidemmän tähtäimen suunnittelu on vaikeampaa, koska tappiot syövät henkistä kapasiteettiasi nopeammin. Seuraat tarkemmin sijoitustesi suuntaa, koska voit aiheuttaa itsellesi häviöntunteita hetki hetkeltä. Tappiontunteesi voivat muodostaa sinulle paniikkireaktioita, joiden vuoksi toimit typerästi.



Tappionpelkoasi käytetään hyväksi tarjoamalla ”riskittömiä” tuottoja. Todellisuudessa ne tarkoittavat lähinnä mahdollisten tuottojesi vähenemistä palkkioiden viedessä suhteellisesti suuremman osan. Pääomanturvaaminen maksaa aina ja maksaja on asiakas. Unohdat vaihtoehtoiskustannukset tappionpelkosi vähentyessä. Riskittömiä tuottoja ei ole. Yksi riskeistä on palveluntarjoajan konkurssi. Voit menettää kaikki rahasi. Etsi aina mahdollisimman vakavaraisia palveluntarjoajia vähentääksei tappioidesi riskiä.



Rahoitusmarkkinat ovat ainutlaatuisessa tilanteessa, koska korkomarkkinoilla keskuspankit pitävät huolta rahan riittävyydestä. Tämä on nostanut korkojen hintoja mikä on tehnyt vähäriskisistä rahamarkkinatuotteista kalliita. Toisin sanoen, riskittömyyden vaihtoehtoiskustannukset hajautettuun osakesalkkuun verrattuna ovat korkeat. Vaihtoehtojen puuttumisen vuoksi myös osakkeiden hinnat ovat korkeammat kuin mitä ne korkomarkkinoiden toimiessa olisivat. Vääristymä ei jatku ikuisesti, koska keskuspankkien kyvyt manipuloida korkomarkkinoita ovat huonot pitkällä aikavälillä. Tähän asti ne ovat onnistuneet. Minulla ei ole vastausta kuinka kauan nykymeno jatkuu.



Voit opettaa itseäsi toimimaan järkevämmin, kun muut pelkäävät. Tämä ei ole helppoa, mutta se on mahdollista. Avuksesi tarvitset ainakin matematiikkaa. Voit laskea mikä on järkevää ennen tekojasi. Voit rakentaa myös järjestelmän, kuten automaattisen kuukausisäästämisen indeksirahastoihin. Tällaisen järjestelmän avulla vähennät häviönpelon vaikutusta antamalla apuvälineen tehdä työt. Keskity siihen, että tuloksesi ovat selkeästi suurempia kuin riskit. Tällä tavalla pärjäät pitkällä aikavälillä hyvin, vaikka häviönpelkosi välillä voittaisikin.



Hyvää viikonjatkoa!



-TT